Alaikäinen yrittäjänä: voiko nuori perustaa toiminimen?

Yrittäjyys kiinnostaa monia nuoria. Joku tekee graafista suunnittelua tutuille yrityksille, toinen myy käsitöitä, kolmas kuvaa videoita, rakentaa verkkosivuja, tekee kevyitä pihatöitä tai laskuttaa ensimmäisiä asiakkaita jo opiskelun ohessa.

Mutta voiko alaikäinen toimia yrittäjänä? Entä voiko nuori perustaa toiminimen? Ja mitä huoltajan pitää tietää ennen kuin toiminta muuttuu satunnaisesta tekemisestä oikeaksi yritystoiminnaksi?

Lyhyt vastaus on: alaikäinen voi tietyissä tilanteissa toimia yrittäjänä, mutta ikä vaikuttaa siihen, miten yritystoiminta voidaan aloittaa, kuka antaa suostumuksen ja miten vastuut hoidetaan. Erityisesti 15 vuotta täyttäneen nuoren kohdalla toiminimiyrittäjyys voi olla mahdollinen vaihtoehto, kun huoltajat eli edunvalvojat ovat mukana.

Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä alaikäisen yrittämisestä kannattaa tietää käytännössä: milloin tarvitaan huoltajan suostumus, milloin toiminimi voi tulla kyseeseen, miten tulot ja kulut kannattaa pitää järjestyksessä ja mitä veroista, ALV:stä ja kirjanpidosta on hyvä ymmärtää heti alussa.

Voiko alaikäinen olla yrittäjä?

Alaikäinen voi tehdä monenlaista yrittäjämäistä toimintaa. Nuori voi esimerkiksi myydä omaa osaamistaan, tehdä pieniä asiakastöitä, myydä tuotteita tai kokeilla yritysideaa kevyesti.

Kaikki nuoren tekemä myynti tai laskutus ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että nuoren pitää heti perustaa toiminimi. Ensin kannattaa miettiä, millaisesta toiminnasta on kyse.

Kysymys voi olla esimerkiksi:

• satunnaisesta harrastusluonteisesta myynnistä

• kesätyön tai keikkatyön kaltaisesta tekemisestä

• 4H-yrityksestä tai muusta ohjatusta nuorten yrittäjyysmallista

• laskutuspalvelun kautta tehtävästä työstä

• varsinaisesta toiminimiyrittäjyydestä

• myöhemmin perustettavasta osakeyhtiöstä

Jos toiminta on satunnaista ja pienimuotoista, toiminimi ei välttämättä ole ensimmäinen asia, jota tarvitaan. Jos taas nuori hankkii asiakkaita säännöllisesti, laskuttaa työtä, ostaa tarvikkeita, markkinoi palvelujaan ja tavoittelee voittoa, ollaan jo lähempänä yritystoimintaa.

Silloin kannattaa pysähtyä miettimään, miten toiminta kannattaa järjestää järkevästi.

Voiko alaikäinen perustaa toiminimen?

Toiminimi tarkoittaa yksityistä elinkeinonharjoittajaa. Se on usein yksinkertaisin yritysmuoto pienimuotoiseen yritystoimintaan, koska yrittäjä toimii omalla nimellään ja vastaa itse toiminnasta.

Alaikäisen kohdalla olennaista on ikä ja huoltajan rooli. PRH:n mukaan 15 vuotta täyttänyt alaikäinen voi olla yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimiyrittäjä, jos alaikäisen edunvalvojat antavat suostumuksensa. Käytännössä edunvalvojia ovat yleensä huoltajat.

Tämä tarkoittaa, että nuori ei vain perusta toiminimeä täysin yksin. Huoltajien pitää ymmärtää, mihin suostumus annetaan ja millaista toimintaa nuori aikoo harjoittaa.

Tärkeää on myös se, että alaikäinen ei voi tehdä yksityisen elinkeinonharjoittajan perustamisilmoitusta netissä, vaan ilmoitus tehdään paperilomakkeella.

Käytännössä alaikäisen toiminimen perustamiseen liittyy siis ainakin kolme asiaa:

1. Nuoren pitää olla vähintään 15-vuotias.

2. Huoltajien eli edunvalvojien pitää antaa suostumus.

3. Perustamisilmoitus tehdään paperilomakkeella, ei sähköisesti.

Jos toiminta on sellaista, että huoltaja haluaisi harjoittaa elinkeinoa alaikäisen puolesta tämän lukuun, tilanne voi vaatia erikseen Digi- ja väestötietoviraston luvan. Tämä voi tulla vastaan esimerkiksi silloin, jos toiminnan laatu tai laajuus on sellainen, ettei alaikäinen voi käytännössä itse harjoittaa sitä.

Siksi alaikäisen toiminimeä ei kannata ajatella pelkkänä teknisenä lomakkeena. Ensin pitää arvioida, onko yritystoiminta nuorelle sopivan laajuista ja ymmärtävätkö sekä nuori että huoltajat siihen liittyvät vastuut.

Mitä huoltajan pitää huomioida?

Alaikäisen yrittäjyydessä huoltajalla on tärkeä rooli. Kyse ei ole vain siitä, että huoltaja antaa luvan. Huoltajan pitää myös ymmärtää, millaisia sopimuksia, maksuja, velvoitteita ja riskejä yritystoimintaan voi liittyä.

Huoltajan kannattaa käydä nuoren kanssa läpi ainakin nämä asiat:

• mitä nuori aikoo myydä

• kenelle palveluja tai tuotteita myydään

• miten hinnat määritellään

• miten laskutus hoidetaan

• mitä kuluja toiminnasta syntyy

• mistä rahat tulevat ja minne ne maksetaan

• miten kuitit ja tositteet säilytetään

• kuka seuraa veroja ja ilmoituksia

• miten asiakassopimukset tehdään

• mitä tapahtuu, jos asiakas ei maksa

• mitä tapahtuu, jos työ epäonnistuu tai asiakas reklamoidaan

Nuoren yritystoiminta voi olla hyvä tapa oppia vastuuta, taloutta ja asiakastyötä. Samalla on hyvä muistaa, että yritystoiminta ei ole sama asia kuin kouluprojekti tai harrastus. Asiakkaat, laskut, sopimukset ja verot pitää hoitaa kunnolla.

Huoltajan kannattaa olla mukana erityisesti alussa, vaikka nuori tekisi työn itse. Yhdessä voi sopia esimerkiksi kuukausittaisesta tarkistushetkestä, jossa käydään läpi tulot, kulut, avoimet laskut, kuitit ja mahdolliset epäselvät asiat.

Pitääkö nuoren aina perustaa yritys?

Ei välttämättä. Tämä on yksi tärkeimmistä asioista ymmärtää.

Jos nuori tekee yksittäisen keikan, myy muutaman tuotteen tai kokeilee ideaa pienesti, toiminimi ei aina ole tarpeen heti ensimmäisenä päivänä. Joissain tilanteissa kevyempi tapa aloittaa voi olla järkevämpi.

Vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi:

• palkkatyö, jos kyse on käytännössä työnantajan ohjauksessa tehtävästä työstä

• satunnainen myynti ilman varsinaista yritystoimintaa

• 4H-yritys tai muu nuorille suunnattu yrittäjyysmalli

• laskutuspalvelu, jos palvelun ehdot ja ikärajat sen sallivat

• varsinainen toiminimi, jos toiminta on jatkuvaa ja yrittäjämäistä

Tärkeintä on valita malli toiminnan todellisen luonteen mukaan. Jos nuori tekee työtä yhdelle yritykselle sen ohjauksessa, saatetaan olla lähempänä työsuhdetta kuin yrittäjyyttä. Jos taas nuori hankkii itse asiakkaita, hinnoittelee työnsä, vastaa työn tuloksesta ja kantaa yrittäjäriskiä, toiminta näyttää enemmän yrittäjyydeltä.

Toiminimi voi olla hyvä vaihtoehto silloin, kun toiminta on riittävän säännöllistä, nuori haluaa toimia omalla nimellään yrittäjänä ja huoltajat ovat mukana päätöksessä.

Milloin harrastus muuttuu yritystoiminnaksi?

Monen nuoren kohdalla yrittäjyys alkaa harrastuksesta. Ensin tehdään logo kaverille, sitten pieni verkkosivu tutulle, sitten myydään käsitöitä tapahtumassa tai tehdään pihatöitä naapureille.

Jossain vaiheessa herää kysymys: onko tämä enää harrastus vai yritystoimintaa?

Yksittäistä rajaa ei aina ole helppo vetää, mutta muutama asia kertoo, että toiminta alkaa näyttää yritystoiminnalta:

• tuotteita tai palveluja myydään asiakkaille toistuvasti

• toimintaa markkinoidaan aktiivisesti

• hinnoittelu on suunnitelmallista

• toiminnalla tavoitellaan voittoa

• ostetaan tarvikkeita tai palveluja myyntiä varten

• nuori ottaa vastaan useita asiakkaita

• työstä lähetetään laskuja

• toimintaan liittyy yrittäjäriski

Jos toiminta on asiakkaille suunnattua, itsenäistä ja jatkuvaa tavaroiden tai palvelujen myyntiä, siihen voi liittyä yritystoiminnan tunnusmerkkejä.

Tämä ei tarkoita, että jokainen pieni myynti vaatisi heti toiminimen. Mutta mitä säännöllisempää ja tavoitteellisempaa toiminta on, sitä tärkeämpää on järjestää tulot, kulut, sopimukset ja verotus kunnolla.

Millaisia yritysideoita nuorella voi olla?

Nuoren yritystoiminta kannattaa aloittaa sellaisesta asiasta, jonka nuori jo osaa tai jota hän haluaa oppia lisää. Parhaat ensimmäiset yritysideat ovat usein selkeitä, pieniriskisiä ja helposti ymmärrettäviä.

Esimerkkejä nuorelle sopivista yritysideoista:

• graafinen suunnittelu

• logojen ja somekuvien tekeminen

• verkkosivujen tekeminen

• valokuvaus

• videoeditointi

• sosiaalisen median sisällöntuotanto

• käännös- tai kirjoitustyöt

• tutorointi ja läksyapu

• lastenhoito

• lemmikkien hoito

• pihatyöt

• lumityöt

• käsitöiden myynti

• pienimuotoinen verkkokauppa

• tapahtumien avustavat tehtävät

• musiikki-, kuvaus- tai esiintymiskeikat

Hyvä nuoren yritysidea on sellainen, jossa:

• aloituskulut ovat pienet

• työturvallisuus on helppo varmistaa

• asiakas ymmärtää, mitä ostaa

• hinnoittelu on selkeä

• työ ei vaadi isoja sopimuksia tai suurta taloudellista riskiä

• huoltaja pystyy tarvittaessa seuraamaan toimintaa

Nuoren kannattaa välttää alkuvaiheessa liian monimutkaisia sopimuksia, isoja varastohankintoja, kalliita laitteita, riskialttiita palveluja ja toimintaa, jossa vastuut voivat nousta suuriksi.

Mitä nuoren pitää tietää laskutuksesta?

Jos nuori toimii yrittäjänä, hänen pitää pystyä laskuttamaan asiakkaita selkeästi. Laskusta pitää käydä ilmi, mitä asiakas on ostanut, mikä on hinta, milloin lasku pitää maksaa ja kuka laskuttaa.

Jos nuori ei ole ALV-rekisterissä, laskuun ei lisätä arvonlisäveroa. Jos nuori tai toiminimi kuuluu ALV-rekisteriin, laskulla pitää näkyä ALV asianmukaisesti.

Laskutuksessa kannattaa huomioida ainakin:

• asiakkaan nimi ja yhteystiedot

• laskuttajan tiedot

• laskun päiväys

• eräpäivä

• laskun numero

• mitä on myyty

• summa

• mahdollinen ALV

• maksutiedot

• lyhyt kuvaus työstä tai tuotteesta

Nuoren ei kannata tehdä laskuja käsin satunnaisina tekstidokumentteina, jos toiminta alkaa olla säännöllistä. Laskujen pitää löytyä myöhemmin kirjanpitoa, veroja ja asiakkaiden kysymyksiä varten.

Hyvä laskutusrutiini helpottaa myös huoltajan työtä. Kun kaikki laskut on samassa paikassa, on helpompi nähdä, paljonko tuloja on kertynyt ja onko joku lasku vielä maksamatta.

Miten nuoren tulot ja kulut kannattaa pitää järjestyksessä?

Yksi yleisimmistä virheistä on se, että nuori seuraa myyntiä suurin piirtein muistista. Alussa se voi tuntua riittävältä, mutta heti kun asiakkaita, kuitteja ja kuluja tulee enemmän, muisti ei enää riitä.

Nuoren kannattaa heti alusta asti pitää kirjaa ainakin näistä:

• mitä on myyty

• kenelle on myyty

• milloin työ on tehty tai tuote luovutettu

• milloin lasku on lähetetty

• onko lasku maksettu

• mitä kuluja toiminnasta on syntynyt

• löytyvätkö kuitit ja muut tositteet

• paljonko toiminnasta on jäänyt tulosta

Kulut ovat yhtä tärkeitä kuin tulot. Jos nuori ostaa esimerkiksi ohjelmistoja, kameratarvikkeita, verkkopalveluja, työvälineitä tai pakkaustarvikkeita yritystoimintaa varten, ostosta pitää jäädä tosite.

Tosite voi olla esimerkiksi:

• kuitti

• PDF-lasku

• sähköpostilasku

• verkkolasku

• maksupalvelun kuitti

• tilausvahvistus, jos siitä näkyy tarvittavat tiedot

Jokaisesta kulusta pitäisi myöhemmin ymmärtää, miten se liittyi toimintaan. Siksi kuitteihin ja laskuihin kannattaa tarvittaessa lisätä lyhyt selite.

Esimerkiksi “Canva Pro, asiakastöiden somekuvat” on paljon parempi kuin pelkkä epämääräinen korttimaksu, jonka tarkoitusta ei enää muisteta puolen vuoden päästä.

Pitääkö alaikäisen maksaa veroja?

Alaikäisyys ei automaattisesti tarkoita, että tuloja ei verotettaisi. Jos nuorella on veronalaisia tuloja, ne voivat vaikuttaa hänen verotukseensa.

Jos nuori toimii toiminimiyrittäjänä, kyse on elinkeinotoiminnasta. Tällöin tulot ja kulut pitää ilmoittaa Verohallinnolle oikealla tavalla. Toiminimiyrittäjän pitää antaa elinkeinotoiminnan veroilmoitus eli veroilmoitus 5.

Tässä kohtaa kannattaa erottaa toisistaan:

• palkkatulo

• satunnainen myynti

• harrastusluonteinen toiminta

• toiminimellä tehty elinkeinotoiminta

• mahdollinen ALV-velvollinen toiminta

Jos nuori saa palkkaa työnantajalta, työnantaja hoitaa ennakonpidätyksen normaalisti verokortin mukaan. Jos nuori taas toimii yrittäjänä, verot pitää huomioida yritystoiminnan kautta.

Käytännössä nuoren ja huoltajan kannattaa tarkistaa Verohallinnon ohjeista, miten juuri kyseinen tulo pitää ilmoittaa. Erityisesti jos toiminta kasvaa, asiakkaita on useita tai toimintaan liittyy kuluja, verotus kannattaa selvittää ennen kuin vuoden lopussa tulee yllätyksiä.

Miten ALV liittyy nuoren yrittämiseen?

ALV eli arvonlisävero ei riipu yrittäjän iästä, vaan toiminnan luonteesta ja liikevaihdosta.

Vuonna 2026 yrityksen pitää ilmoittautua ALV-rekisteriin, jos liiketoiminnan liikevaihto ylittää 20 000 euroa kalenterivuodessa. Jos liikevaihto jää alle rajan, ALV-rekisteröinti ei yleensä ole pakollinen. Joissain tilanteissa ALV-rekisteriin voi kuitenkin hakeutua vapaaehtoisesti.

Monen nuoren ensimmäinen yrityskokeilu jää selvästi alle ALV-rajan. Silti raja kannattaa ymmärtää, jos toiminta kasvaa nopeasti. Esimerkiksi digipalvelut, sisällöntuotanto, verkkokauppa tai toistuvat asiakastyöt voivat kasvaa huomaamatta suuremmaksi kokonaisuudeksi.

Jos nuori ei ole ALV-rekisterissä:

• laskutettaviin tuotteisiin ei lisätä ALV:tä

• ALV:tä ei merkitä laskuille muutenkaan

• ALV-ilmoituksia ei anneta

• ostojen sisältämää ALV:tä ei vähennetä ALV-ilmoituksella

Jos nuori on ALV-rekisterissä:

• arvonlisäverollisiin myynteihin lisätään ALV

• ALV näkyy laskuilla eriteltynä

• myyntien ja ostojen ALV:tä pitää seurata

• ALV-ilmoitus pitää antaa jokaiselta verokaudelta

• ostojen ALV voidaan yleensä vähentää, jos ostot liittyvät arvonlisäverolliseen toimintaan

Jos aihe on ajankohtainen, kannattaa lukea myös Vanagen artikkeli ALV-rajasta 2026.

Tarvitseeko nuori kirjanpitoa?

Jos nuori toimii toiminimiyrittäjänä, kirjanpito pitää hoitaa. Vaikka toiminta olisi pientä, tulot, menot ja tositteet pitää säilyttää niin, että ne voidaan myöhemmin tarkistaa.

Hyvä uutinen on, että pienen toiminimen kirjanpidon ei tarvitse olla monimutkaista. Tärkeintä on, että asiat tehdään säännöllisesti ja ymmärrettävästi.

Nuoren kirjanpidossa kannattaa seurata ainakin:

• myynnit

• ostot ja kulut

• kuitit ja muut tositteet

• laskut

• mahdollinen ALV

• avoimet maksut

• tulos

• veroilmoitusta varten tarvittavat tiedot

Alaikäisen yrittäjän kohdalla kirjanpito on myös oppimiskysymys. Kun tulot ja kulut käydään läpi säännöllisesti, nuori oppii nopeasti, mitä yritystoiminta oikeasti tarkoittaa.

Esimerkiksi 500 euron laskutus ei tarkoita, että nuorelle jäi 500 euroa käyttöön. Ensin pitää huomioida kulut, mahdolliset verot, mahdollinen ALV ja tulevat hankinnat.

Tämä on yksi yrittäjyyden tärkeimmistä opeista.

Mitä sopimuksista pitää tietää?

Alaikäisen sopimuksiin liittyy enemmän huomioitavaa kuin täysi-ikäisen yrittäjän sopimuksiin. Nuori ei välttämättä voi sitoutua kaikkiin sopimuksiin samalla tavalla kuin täysi-ikäinen, ja monissa palveluissa on omat ikärajansa.

Huoltajan kannattaa tarkistaa erityisesti:

• voiko nuori tehdä kyseisen asiakassopimuksen

• kuka hyväksyy palveluiden käyttöehdot

• kenen nimissä maksupalvelut tai tilit ovat

• voiko nuori käyttää tarvittavaa laskutus- tai maksupalvelua

• kuka vastaa, jos asiakkaan kanssa tulee riita

• onko toiminnassa vahingonkorvausriskejä

• tarvitaanko vakuutuksia

Jos nuori tekee esimerkiksi verkkosivuja yritykselle, valokuvaa tapahtuman tai myy tuotteita verkossa, kannattaa sopia kirjallisesti vähintään työn sisältö, hinta, aikataulu ja toimitustapa.

Sopimuksen ei tarvitse olla monimutkainen, mutta sen pitää olla selkeä. Epäselvyydet syntyvät usein siitä, että asiakas ja tekijä ymmärtävät työn eri tavalla.

Mitä riskejä nuoren yritystoiminnassa kannattaa välttää?

Nuoren yrittäjyydessä kannattaa aloittaa mieluummin pienesti ja hallitusti kuin liian isolla riskillä.

Vältettäviä riskejä ovat esimerkiksi:

• isot alkuinvestoinnit ennen kuin asiakkaita on

• varaston ostaminen velaksi

• monimutkaiset sopimukset, joita ei ymmärretä

• töiden lupaaminen liian lyhyellä aikataululla

• hinnan sopiminen liian alas

• asiakkaiden rahojen käsittely epäselvästi

• omien ja yrityksen rahojen sekoittaminen

• kuittien ja laskujen unohtaminen

• ALV-rajan tai verojen unohtaminen

• huoltajan pitäminen kokonaan ulkopuolella

Nuoren ensimmäisen yritystoiminnan tavoite ei aina tarvitse olla mahdollisimman suuri liikevaihto. Usein tärkeämpää on oppia, miten asiakastyö, hinnoittelu, laskutus ja vastuu toimivat käytännössä.

Kun perusasiat ovat kunnossa, toimintaa voi kasvattaa rauhassa.

Miten Vanage auttaa nuorta toiminimiyrittäjää?

Vanage sopii tilanteeseen, jossa nuori toimii toiminimellä tai yritystoiminta alkaa olla niin säännöllistä, että tulot, kulut, laskut ja veroasiat kannattaa pitää kunnolla järjestyksessä.

Vanagessa nuori yrittäjä voi pitää samassa paikassa esimerkiksi:

• myyntilaskut

• ostolaskut

• kuitit

• tositteet

• kirjaukset

• ALV-laskelman

• muut kirjanpidon raportit (pääkirja, päiväkirja, tuloslaskelma)

• veroilmoitus 5

Käytännössä nuori voi lisätä kuitin tai PDF-laskun Vanageen, jolloin Vanage lukee tiedot ja muodostaa kirjausehdotuksen, jonka käyttäjä hyväksyy. Tämä auttaa ymmärtämään, mistä kirjauksessa on kyse.

Vanage voi auttaa myös siinä, että huoltaja ja nuori näkevät yritystoiminnan tilanteen selkeämmin. Kun tulot, kulut ja tositteet ovat kunnolla järjestyksessä, on helpompi huomata, paljonko toiminnasta oikeasti jää käteen ja mitä pitää vielä tarkistaa.

Jos toiminta kasvaa niin, että olet ALV-velvollinen, Vanage auttaa myös ALV-asioiden seuraamisessa ja ilmoittamisessa.

Tavoitteena on, että nuori pääsee keskittymään omaan tekemiseensä, mutta talousasiat eivät jää arvailun varaan.

Tutustu myös Vanagen ominaisuuksiin, hinnoitteluun, oppaaseen yhdenkertaisesta kirjanpidosta ja artikkeliin ALV-rajasta 2026.

Milloin nuoren kannattaa perustaa toiminimi?

Toiminimi voi olla hyvä vaihtoehto, jos nuoren toiminta on jo selvästi yrittäjämäistä.

Toiminimeä kannattaa harkita, jos:

• nuori on vähintään 15-vuotias

• huoltajat ovat mukana päätöksessä

• toimintaa on tarkoitus tehdä säännöllisesti

• asiakkaita on useita

• työstä laskutetaan

• tuloja ja kuluja syntyy toistuvasti

• toiminnalla tavoitellaan voittoa

• nuori haluaa rakentaa omaa yritystoimintaa pidemmällä aikavälillä

Toiminimeä ei välttämättä kannata perustaa vain siksi, että nuori tekee yhden pienen keikan tai myy muutaman tuotteen. Silloin kevyempi tapa aloittaa voi olla järkevämpi.

Hyvä etenemisjärjestys voi olla tämä:

1. Testaa idea pienesti.

2. Selvitä, onko toiminta satunnaista vai säännöllistä.

3. Keskustele huoltajan kanssa vastuista.

4. Mieti laskutus, maksut ja sopimukset.

5. Arvioi, tarvitaanko toiminimi.

6. Tarkista veroasiat ennen toiminnan kasvattamista.

7. Ota käyttöön Vanage kirjanpitosi hoitamiseksi.

Kun nämä asiat on mietitty, yritystoiminnan aloittaminen on paljon turvallisempaa.

Näin nuori yrittäjä pääsee alkuun

Jos nuori haluaa aloittaa yrittäjämäisen toiminnan, kannattaa edetä rauhassa.

Hyvä ensimmäinen askel on kirjoittaa ylös:

• mitä myyn

• kenelle myyn

• mikä on hinta

• miten löydän asiakkaita

• mitä kuluja syntyy

• miten laskutan

• miten säilytän kuitit

• tarvitaanko huoltajan suostumus

• tarvitaanko toiminimi

• miten veroasiat hoidetaan

Tämän jälkeen kannattaa tehdä ensimmäiset asiakastyöt mahdollisimman selkeästi. Sovitaan hinta etukäteen, tehdään se mitä luvataan, lähetetään lasku, tallennetaan tosite ja kirjataan tulo.

Yrittäjyydessä tärkeintä ei ole näyttää heti isolta yritykseltä. Tärkeintä on toimia luotettavasti ja pitää perusasiat kunnossa.

Alaikäinen yrittäjänä ei ole siis poissuljettu asia

Alaikäinen voi toimia yrittäjämäisesti ja 15 vuotta täyttänyt alaikäinen voi tietyin edellytyksin olla myös toiminimiyrittäjä. Tämä edellyttää huoltajien eli edunvalvojien suostumusta.

Nuoren yrittäjyydessä tärkeintä on aloittaa hallitusti. Ensin kannattaa ymmärtää, onko kyse satunnaisesta tekemisestä, harrastuksesta vai säännöllisestä yritystoiminnasta. Sen jälkeen voidaan miettiä, tarvitaanko toiminimi, miten laskutus hoidetaan ja miten tulot, kulut ja tositteet pidetään järjestyksessä.

Tärkeimmät asiat ovat:

• alaikäisyys vaikuttaa yrityksen perustamiseen ja sopimuksiin

• 15 vuotta täyttänyt voi olla toiminimiyrittäjä huoltajien suostumuksella

• huoltajan kannattaa olla mukana erityisesti alussa

• kaikkeen pienimuotoiseen tekemiseen ei välttämättä tarvita heti toiminimeä

• tulot, kulut ja tositteet kannattaa pitää järjestyksessä alusta asti

• ALV-rajaa kannattaa seurata, jos toiminta kasvaa

• veroasiat kannattaa selvittää ennen kuin toiminta laajenee

• hyvä kirjanpitorutiini tekee yrittämisestä paljon helpompaa

Nuoren yrittäjyys voi olla erinomainen tapa oppia vastuuta, asiakastyötä ja taloudenhallintaa. Kun asiat tehdään alusta asti järkevästi, yrittäjyys ei jää vain kokeiluksi, vaan siitä voi kasvaa oikea taito ja mahdollisesti myös pitkäaikainen liiketoiminta.

Usein kysyttyä alaikäisen yrittämisestä

Voiko alaikäinen perustaa toiminimen?

15 vuotta täyttänyt alaikäinen voi olla yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimiyrittäjä, jos hänen edunvalvojansa antavat suostumuksensa. Käytännössä edunvalvojia ovat yleensä huoltajat.

Voiko alle 15-vuotias perustaa toiminimen?

Alle 15-vuotiaan kohdalla tilanne on rajoitetumpi. Jos yritystoimintaa halutaan harjoittaa alaikäisen puolesta tämän lukuun, huoltajan pitää selvittää erikseen, tarvitaanko Digi- ja väestötietoviraston lupa. Käytännössä alle 15-vuotiaan kannattaa yleensä aloittaa kevyemmin ja huoltajan ohjauksessa.

Tarvitaanko huoltajan lupa?

Kyllä, jos alaikäinen perustaa toiminimen. 15 vuotta täyttäneen alaikäisen toiminimiyrittäjyys edellyttää edunvalvojien suostumusta. Huoltajan kannattaa muutenkin olla mukana, koska yritystoimintaan voi liittyä sopimuksia, laskuja, veroja ja vastuita.

Voiko alaikäinen tehdä perustamisilmoituksen netissä?

Ei yksityisen elinkeinonharjoittajan perustamisilmoitusta varten. PRH:n ohjeen mukaan alaikäinen ei voi tehdä yksityisen elinkeinonharjoittajan perustamisilmoitusta netissä, vaan ilmoitus tehdään paperilomakkeella.

Pitääkö nuoren aina perustaa yritys, jos hän saa tuloja?

Ei välttämättä. Satunnainen tai harrastusluonteinen myynti ei aina tarkoita, että pitää heti perustaa toiminimi. Jos toiminta muuttuu säännölliseksi, asiakkaille suunnatuksi ja voittoa tavoittelevaksi, kannattaa toiminimen perustamista harkita.

Pitääkö alaikäisen maksaa veroja?

Alaikäisyys ei automaattisesti poista verotusta. Jos nuorella on veronalaisia tuloja, ne voivat vaikuttaa hänen verotukseensa. Jos nuori toimii toiminimiyrittäjänä, elinkeinotoiminnan tulot ja kulut pitää ilmoittaa Verohallinnolle.

Voiko alaikäinen olla ALV-velvollinen?

Kyllä, jos toiminta täyttää yleiset ALV-velvollisuuden edellytykset. ALV-velvollisuus ei riipu yrittäjän iästä vaan muun muassa toiminnan luonteesta ja liikevaihdosta. Vuonna 2026 ALV-rekisteröinnin liikevaihtoraja on 20 000 euroa kalenterivuodessa.

Voiko nuori käyttää laskutuspalvelua?

Mahdollisesti, mutta se riippuu laskutuspalvelun ehdoista, ikärajoista ja huoltajan suostumuksesta. Ennen laskutuspalvelun käyttöä kannattaa tarkistaa palvelun käyttöehdot huolellisesti.

Mitä nuoren yrittäjän kannattaa seurata alusta asti?

Ainakin myynnit, laskut, kulut, kuitit, muut tositteet, maksutilanne, mahdollinen ALV ja toiminnan tulos. Kun nämä ovat alusta asti järjestyksessä, veroilmoituksen ja kirjanpidon hoitaminen on paljon helpompaa.

Milloin Vanage sopii nuorelle yrittäjälle?

Vanage sopii erityisesti silloin, kun nuori toimii toiminimellä tai yritystoiminta alkaa olla säännöllistä. Vanage auttaa pitämään laskut, kuitit, tositteet, kirjaukset, ALV:n, raportit ja veroilmoituksen pohjatiedot samassa paikassa.